Kun uusperhe sairastaa, kuka pyyhkii oksennuksen?

Oksutauti yllättää ydinperhe Ylppösen. Se on saanut alkunsa tarhaikäisestä Teemusta ja käy systemaattisesti läpi kaikki perheenjäsenet, suunnilleen ikäjärjestyksessä. 

Äiti on istunut viikon verran vadin kanssa sängyn vierellä, hoitaen Teemua, Leenua ja Liinua, päivät pessyt pyykkiä ja tarjoillut jaffaa. Palkaksi hän oksentaa perjantaina. Isäntä pieraisee pari kertaa sunnuntaina. Se on siinä. Vuoden oksu taltutettu. Tuuletusta.

Uusperheessä tarina ei pääty tähän.
Yskäinen sateelliitti saapuu viikonlopuksi ja tuo tuliaisenaan kaikille kurkkukivun.
Hän alkaa oksentaa maanantaina. Yleensä sateellitteja on enemmän kuin yksi, joten viikon ohjelma lienee selvä. Nyt vatia pitelee isä.

Tänään käsittelen uusperheen sairastamiseen liittyviä tabuja – sekä pahan äitipuolen vastauksia (PÄV) niihin!

#1 Pitääkö minun siivota bonuslapsen oksennus?

PÄV: Pitää.

Mieti tilanne siten, että ydinperheen lapsella on kaveri kylässä. Kaveri oksentaa kalleimmalle kashmir-matollesi. Hälytätkö paikalle kaverin vanhemmat siivoamaan oksennuksen?
Et varmasti. Et edes suutu. Siivoat oksennuksen, lohdutat kaveria ja kyyditset tämän kotiin, mikäli mahdollista. Jos kaverin koti on hyvin kaukana, annat kaverin sairastaa rauhassa teillä. Pyydät miestäsi hakemaan lähikaupasta jaffaa. Neljänkymmenenkahdeksan tunnin kuluttua oksentaa oma lapsesi ja sen jälkeen sinä. Miehesi pieraisee kaksi kertaa. Sitten se on ohi.

Pointtini on se, että kohtelet kaveria kuten omaa lastasi. Miksi kohtelisit bonusta eri tavoin?

#2 Saako bonuslapsi sairastaa rauhassa loppuun satelliitissaan vai lähtetäänkö suunnitelman

mukaisesti kotiin? Pahimmassa tapauksessa julkisilla.

PÄV: Sairasta siellä, missä olet. Toivu rauhassa.
Jokainen haluaa sairastaa kotona. Se on selvä. Mutta jos kotiin on matkaa 500km, niin eipä kukaan sairaana lähtisi matkustamaan.

#3 Voiko sovituista vuoroviikoista (tai sateellitin lentovuoroista) laistaa, jos huhu kiertää, että lapsi on sairaana siellä toisessa kodissa? 

PÄV: Voi ja pitää. Miksi turhaan tartuttaa? Kun lapsi sairastaa meillä, hoidamme hänet terveeksi. Samalla tavalla saamme myös olettaa, että meille tuleva lapsi on tullessaan terve.

#4 Pitääkö ottaa sairas lapsi vastaan?

PÄV: Ei. Vetoan tartuntariskin minimointiin tervettä järkeä käyttäen. 

Joskus se ei kuitenkaan ole mahdollista. Pärskivä, tirskivä, kuumeinen lapsi ilmestyy ovensuuhun sunnuntai-iltana. On tullut julkisilla.
Tulee tänka-på: passittaako takaisin, kyydittäkö kotiin vai hälyyttää exä paikalle noutamaan räkänokkansa?

Nämä tilanteet eivät ole yksinkertaisia, eikä minulla ole siihen yksinkertaista vastausta. Siksi valaisen tätä autenttisella tapauksella, Kanala-Hantula –tapauksella.

Me olemme yyveissä (Y V = YhteisVanhemmuus -kokous) sopineet sairastelusäännöistä. Niissä pysytään ja niihin on osapuolilla oikeus vedota. Peli on selvä.

a) Samat säännöt pätee kuin koulussa ja päiväkodissa. Kuumeinen ja/tai oksenteleva tai muuten sairas lapsi jää kotin. Uusperhekuviossa tämä tarkoittaa sairastumisen alkuperälokaatiota. Sinne jäädään, vaikka se sekoittaisi viikkovuorot tai sitten lomakuviot. Tartuntariski pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.

b) Asioista saa neuvotella. (Tosin, jos jompi kumpi neuvottelevista osapuolista vetoaa kohtaan A, hän on aina oikeassa.)

Annan esimerkin siitä, että asioista kannattaa neuvotella: Taavi alkoi oksentaa perjantai-lauantai välisenä yönä, kun meillä oli lauantaiaamuna lento Turkkiin. Yön pikkutunneilla vatia pidellessäni pohdin, ottaako oksenteleva mukaan vai kutsuako mummi paikalle viikoksi hoitamaan potilasta. Keksin laittaa Tuijalle tekstiviestin kello kuusi aamulla. Sain sekunnissa vastauksen: ”Haen pojan”.
Kerrankin minulle tuli sellainen tunne, että rakastan Tuijaa.
Me pääsimme matkalle.

#5 Mistä sairauksista on tiedotettava perheiden välillä?

PÄV: Pääsääntöisesti kaikista tarttuvista ja/tai lääkkeitä vaativista sekä kroonisista sairauksista on

tiedotettava.
Jos sairaus on vaatinut lääkärinkäyntiä, on toisen vanhemman hyvä tietää (ja yhteishuoltajan oikeus tietää), mitä suosituksia lääkäri on antanut.

Hantula-Kanalassa tietoo kulkee hyvin reissuvihon välityksellä. (Reissuvihosta kerron myöhemmin lisää).
Jos kyse on viheliäämmästä tartunnasta (esimerkkinä salmonella, täitartunta, syyhy tai muu itsepäisempi tapaus), on ne YV-sääntöjen mukaisesti tuotava esiin muutenkin kuin reissuvihon välityksellä. Niistä on tiedotettava HETI ja pykälä 4A pätee.

#6 Kun uusperheessä on oksennettu viikko ja perhe poikki halki pinossa, voiko kieltäytyä ottamasta vastaan lisäjäseniä?

PÄV: Nyt tuli paha kysymys. Mieli teksi sanoa, että voi kieltäytyä. Niin se ei vain mene. Ei mene ydinperheessäkään (huom! sielläkin voi olla vaikka 12 lasta). Paikalle kutsutaan mummit ja kummit.

Hantula-Kanala kohdalla 4A pätee, mutta vetoan myös kohtaan 4B.

#7 Miten suu pannaan, kun jo ennen saapumistaan sairastunut etälapsi tartuttaa uusperheen vauvalle vatsapöpön, ja  vauva kärvistelee sairaalassa seuraavat viikot? 

PÄV: Suu menee irveeseen. Kovaan irveeseen.

Irvistys ei kuitenkaan auta sairaalassa kärvistelevää.
Näistä säännöistä on sovittava ennaltaehkäisevästi. Joko yyveissä tai sitten sossutädin avulla. Pääasia, että niistä sovitaan.
Sillä nojalla oksentavan lapsen voi ja pitää käännyttää jo ovelta, varsinkin jos perheessä on riskiryhmään kuuluvia perheenjäseniä, joille sairastelu voi olla jopa hengenvaarallista.

Jos sairaus alkaa vasta saapumisen jälkeen, on todettava, että paska säkä.
(Suluissa mainitsen, että ilkeät tunteet, kuten vitutus, ovat sallittuja ja varmaan hyvin tavallisia. Ne on kuitenkin opittava purkamaan hallitusti. Sairastaminen ei ole lapsen syy, eikä puolison syy. Vaikka se vituttaa.)

#8 Miksi huoli jakautuu eri tavalla lasten välillä?

Oman lapsen oksennus ei ällötä.
Pikkutyttönä tuumin, että enhän minä voi koskaan saada omia lapsia, kun vihaan niin paljon oksennusta. En voisi sietää, kun lapsi oksentaisi.
Kun Pauliinalle tuli ensi kertaa Herra Yrjö kylään, oksujen luutuaminen lähti käyntiin rutiinilla. En hetkeäkään miettinyt, missä hapoissa käsiäni (ja suurinpiirtein kaikkia muita vartaloni ulokkeita) liotin. Siitä edestä olin hyvin huolissani siitä, kuivuisiko vuoden vanha tyttöni kasaan.

Huolen tunteita herättää myös Tiivitaavin sairastaminen, tosin ei ollenkaan samoissa svääreissä kuin esimerkiksi Pauliinan teini-iän mielenterveysongelmat tai Piipin enterovirus.

Olen selittänyt tätä epätasapainoa sillä, että Tiivitaavilla on oma huolehtija. Herra Hantula säilyttää viileytensä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta Tuija huolehtii ja hoivaa. Minä voin siis huolehtia astetta vähemmän.
Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, että välittäisin vähemmän. Huoli vain jakautuu kaavassa 70-30 Tuijan ”hyväksi” , tai miten sen nyt ottaa -  Tuijan ”huoleksi”.
En löydä muuta syytä.

Pauliinan kohdalla huoli on yksipuolisesti minun, mikäli herra (e)Xä on laskukaavan toinen jakaja. Onneksi Hantula on ottanut osuutensa huolenkantajana tässä tapauksessa. Jos Piipin huolensuhde on 60-40 (ainahan äiti huolehtii enemmän), niin Pauliinalla se luku tarkoittaa 70-30.
Eikä se tarkoita, että Hantula välittäisi Pauliinasta vähemmän.

#9 Pitääkö minun jäädä bonuksen sairastaessa töistä kotiin? Pitääkö ottaa palkatonta?

Tätä asiaa eivät määrää ainoastaan exä ja nyxä, mutta myös laki ja työehtosopimus.
Tutkin asianlaitaa eri lähteistä (näistä lista tekstin lopussa) ja tulkitsen seuraavasti:

Lapsi voi virallisesti asua (eli olla kirjoilla) vain yhdessä taloudessa, vaikka hän oleskelisi säännöllisesti useammassa taloudessa.
Jos puolisosi lapsi on kirjoilla samassa taloudessa kuin sinä, saat jäädä hoitamaan lasta, kuten 

Laeista ja hyvistä käytännöistä
en osaa sanoa, kun kyseessä
on sairastava satelliittieläin.

puolisosikin (ja myös lapsen etävanhempi). Tämä pätee alle 10v. lapsiin.
Jos puolisosi lapsi on kirjoilla toisaalla, sinulla ei ole oikeutta jäädä hoitamaan häntä. Puolisollasi kuitenkin on, jos lapsi on alle 10v.

Hantula-Kanala tilanteessa nämä kysymykset eivät ole enää ajankohtaisia, sillä liikkuvat lapset ovat 

ylittäneet 10v ikärajan. Tosin vielä viime vuonna, kun Taavi sairasti, hoito-oikeus oli vain Tuijalla ja Hantulalla, ei minulla. Hulluutta!

Vasta sitten, jos puolisosi lapsi on kirjoilla samassa taloudessa kanssasi, päästään keskustelemaan, kenen PITÄÄ jäädä kotiin hoitamaan. Päävastuu on toki huoltajalla, mutta pahan äitipuolen vastaus kysymykseen 8 olisi:
Pitää jäädä hoitamaan bonuslasta. Ei tietenkään aina, mutta kukin vuorollaan.

Sairaudet ovat perheelle kuin perheelle enemmän tai vähemmän rasite. Kukapa kurkkukivusta piittaa?

Vaikka laki osittain poteroi uusperheet biologisiin patoihin, esim. sairauskysymyksessä, käytännössä uusperheläiset kuitenkin polskuttelevat samassa padassa, yhteistä soppaa keittäen.
Sama se, kuka sen oksun poskelta pyyhkii, kun joku sen pyyhkii.

 Lopuksi pikku video, joka voisi kuvata uusperheen syntyä padassa: Uusperheen luomistarina

Lähteet:

Talouselämä

”Työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen taloudessa asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa. Laki ei velvoita maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Palkanmaksusta on kuitenkin sovittu työehtosopimuksissa... Kotiin saa jäädä alle kymmenvuotiaan lapsen kanssa, käytännössä korkeintaan neljä päivää kestävistä hoitovapaista juoksee palkka. Hoitovapaaoikeus koskee nykyään myös etävanhempia eli uusperheiden lapsen sairastuessa häntä voi jäädä hoitamaan isä, äiti tai toisen uusi puoliso, jos lapsi asuu samassa taloudessa.”

KELA 

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen taloudessa asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa.

Laki ei velvoita maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Palkanmaksusta on kuitenkin sovittu työehtosopimuksissa.

Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, muttei yhtä aikaa. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Vapaa on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Ilmoita työnantajallesi vapaasta niin pian kuin mahdollista ja selvitä, maksaako työnantaja palkkaa vapaan ajalta.

Työehtolain 6. Pykälä

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Asianajajaliitto

Avioerotilanteessa lapsen vanhemmat muuttavat yleensä ennemmin tai myöhemmin asumaan erilleen. Tällöin heidän on ratkaistava, kumman luona lapsi asuu ja vastaavatko he edelleenkin lapsen huollosta yhdessä vai jääkö tämä tehtävä joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Ratkaisun tulisi aina perustua lapsen näkökulmaan, hänen etuunsa.

Väestökirjanpidon mukaan lapsi voi asua vain yhdessä paikassa. Lapsen kuuluminen vanhemman ruokakuntaan esimerkiksi asumistukea haettaessa ratkaistaan tämän merkinnän perusteella. Elleivät vanhemmat muuta sovi, myös lapsilisä maksetaan tälle vanhemmalle.