Uusperheen perintö

Lukijalle: Blogini on ns. hömppäblogi, joten se ei sisällä asiatietoa. 

En ota vastuuta sisällön oikeellisuudesta. Tässäkin kirjoituksessani tekemäni väittämäni saattavat olla vääriä ja siksi suosittelen esim. perintöasioissa puhumaan asiantuntijan kanssa kanssa, ei uskomaan hömppäblogia... 

Tänään kuitenkin uskallan pohtia "ääneen" uusperheen perintöasioita.

Mieltäni on monesti askarruttanut, miten uusperheen pesämuna jaetaan (ja varsinkin se, että mitä oikeuksia uudella puolisolla on), surun kohdatessa perheen. 

Puolison kuolema tuntuu kaukaiselta, eikä moni tule tehneeksi suunnitelmaa sen varalta. Miksi pitäisi? 

Siksi että ydinperheessä, jossa vanhemmat elävät avioliitossa, omaisuus jakautuu ensin tasaisesti aviopuolisoiden välille ja toisen vanhemman kuollessa kuolleen henkilön perintö (eli puolet yhteisestä omaisuudesta) jakautuu tasapuolisesti rintaperillisille, eli avioparin jälkeläisille. 

Jos puolisot eivät jostain syystä halua jakaa omaisuuttaan puoliksi avioeron tai kuoleman sattuessa, tehdään etukäteen avioehtosopimus. Avioehdolla pystytään vaikuttamaan vain puolisoiden väliseen pesänjakoon, ei rintaperillisten lakisääteiseen perintöoikeuteen. Avioehto ei myöskään poista lesken asumisoikeutta yhteisessä kodissa, vaikka koti siirtyisikin jälkeläisten omistukseen. 

Uusperheessä kuvio mutkistuu. Mahdollisten yhteisten lasten lisäksi on minun ja/tai sinun lapsia, jotka eivät peri vanhempansa uuden puolison omaisuutta tämän kuollessa. Järjestely saattaa tuntua epäreilulta perheenjäsenille, jotka ovat asustelleet saman katon alla tasavertaisina perheenjäseninä pitkiäkin aikoja. Asiantuntijat suosittelevat uusperheitä kääntymään perintöasioissa lakimiehen puoleen hyvissä ajoin, jo perheenperustamisvaiheessa.

Uusperheissä avioehto lienee tavallinen, mikäli kumppanien omaisuudet ovat eri arvoiset ja mahdollisimman suuri osuus halutaan ohjata perillisille.

Testamenteillä voi taas osittain ohjata lesken tai puolison lasten (jotka eivät ole rintaperilliä) etuja. Lisäksi on muita keinoja taata läheisten osingot tai ohjata perintöä, kuten henkivakuutus ja lahjoitukset.

Meillä on minun, sinun ja meidän lapsia. Heidän perintönsä ovat erilaiset riippuen, ketkä heidän vanhempansa ovat. 

Yhteiset lapsemme perivät meiltä enemmän kuin aiemmissa liitoissa syntyneet lapsemme. Olemme hyväksyneet tämän seikan siksi, että muut kuin yhteiset lapsemme saavat perintöä myös toisaalta. Niiden suuruuteen emme voi Hantulan kanssa vaikuttaa. 

Periaatteemme on jakaa kaikki omaisuus liitossamme (tili, asunto, kulkuneuvot, lainat, muut kiinteistöt ja rahastot/säästöt), eikä meillä ole erityistä syytä tehdä avioehtoa. Kummallakaan ei ole huomattavia perintötiloja tai perheyrityksiä tai muuta kinkkistä omaisuutta, joihin tarvittaisiin erillisiä avioehtoja. 

Jos jompi kumpi meistä kuolla kupsahtaisi nyt, saisi leski jäädä asumaan kotiimme, vaikka puolet siitä siirtyisi osan jälkeläistemme omistukseen. Vaikka jälkeläiset vaatisivat osittamista, lain mukaan leskellä on oikeus jäädä majailemaan osittamattomaan kotiinsa. Testamenteillä voi määrätä lesken omistus- ja käyttöoikeutta yhteisen omaisuuden osalta. Mikään testamentti ei kuitenkaan poista lastemme oikeutta periä omaisuutemme lainmäärääminä osuuksina.

Jakolasku näyttää perheemme kohdalla selvältö. Ainoa asia, joka Suomessa jää mietityttämään on epäoikeuden mukainen perintövero ja sen realisoituminen rintaperillisille välittämösti vanhemman kuoltua. Esimerkiksi, jos minä kuolisin ja Hantula käyttäisi oikeuttaan jäädä kotiimme asumaan, lankeaisi rahattomille lapsilleni perintövero kiinteistöstä, jota he eivät saa vaihdettua rahaksi ennen isänsä/isäpuolensa kuolemaa. Millä ilveellä he veronsa maksaisivat? 

En ole lakimies enkä perintöasioiden asiantuntija. Osaan googlettaa ja siten ottaa asioista selvää. Alla listaan uusperheen perintöasioihin liittyviä otteita muutamista hyväksi näkemästäni lähteestä. Ainakin nämä asiat kannattaa selvittää: 

1. Naimisiin meno kannattaa uusperheessä

Jos olet uusperheen vanhempi ja elät avoliitossa, kannattaa mennä naimisiin. Suomen laki ei tunne 'avolesken' käsitettä. Jos kumppanisi kuolee, eikä teillä ole keskinäistä testamenttia eikä muita sopimuksia, et ole oikeutettu saamaan kumppanisi omaisuudesta tai jäämistöstä mitään. Pahimmillaan kumppanisi perilliset voivat karkottaa sinut yhteisestä kodistanne, jos se ei ole kokonaan sinun nimissäsi. Testamentin jälkeenkin avolesken asema on sikäli avioleskeä heikompi, että avokumppani joutuu maksamaan perintöveroa rutkasti enemmän kuin vihitty aviopuoliso.

https://anna.fi/koti-ja-sisustus/kodinhoito-ja-talous/uusperheen-lakikuviot-kuka-perii-ja-kenet

2. Aiempien liittojen omaisuus kannattaa hoitaa alta pois

Kun uusperhe alkaa vakiintua, kannattaa huolehtia siitä, että omaisuuden ositukset tai erottelut mahdollisten aiempien puolisoiden välillä on tehty.

Miksi? Alla esimerkki.

[Uusparin aviossa elänyt ja puolisonsa menettänyt leski nauttii asumisoikeudesta yhteisessä kiinteistössä, kts #5]. Leski voi tosin menettää asumisoikeutensa, jos asunto esimerkiksi tekemättömän aiemman osituksen vuoksi menee osittain tasinkona edelliselle puolisolle. Jotta asuntoon on asumisoikeus, sen tulee kuulua kuolinhetkellä vainajan omaisuuteen tai puolisoiden yhteisomistukseen. 

http://www.idealista.fi/nain-perinto-jaetaan-uusperheessa/

3. Avioehtosopimusta kannattaa harkita

Jos naimisiin mennessä molemmilla osapuolilla on omia lapsia ja omaa omaisuutta, kannattaa harkita tarkasti, kannattaako tehdä avioehtosopimus, jolla puolison avio-oikeus poistetaan joko kokonaan tai ainakin ennen avioliittoa omistetusta omaisuudesta.

Avioehto ei poista puolison perintöoikeutta. Jos vainajalla ei ole omia lapsia tai testamenttia, puoliso perii. Avioehtosopimusta sovelletaan tällöin vasta, kun jaetaan omaisuutta molempien puolisoiden jälkeen kummankin omien perillisten välillä.

http://www.idealista.fi/nain-perinto-jaetaan-uusperheessa/

4. Testamentti turvaksi

Testamentilla voi esimerkiksi suosia leskeä, antaa hänelle avioehtosopimuksesta huolimatta tietyn käyttöoikeuden omaisuuteen tai rahaa. Käyttöoikeuden saamisesta kukaan ei maksa perintöveroja.

Vain rintaperillisillä on oikeus lakiosasuojaan eli siihen, että heillä on oikeus saada testamentista riippumatta puolet perintöosansa määrästä edellyttäen, että ovat tehneet määräajassa lakiosailmoituksen. 

Testamenttia harkitessa kannattaa myös miettiä, miten erilainen tilanne voi olla riippuen siitä, kumpi puolisoista kuolee ensin. Myös näihin tilanteisiin voi varautua testamentilla.

http://www.idealista.fi/nain-perinto-jaetaan-uusperheessa/

Esimerkiksi, kun uusperheen isä kuolee, ensisijainen perijä on tämän rintaperijä(t). Jos rintaperijä on myös menehtynyt, perintö menee toissijaiselle perijälle, eli rintaperijän toiselle vanhemmalle, esim miehen exälle. Testamentilla voi määrätä toissijaisen perijän. Uusperheen isä voi tehdä testamentin siten, että omaisuuden perii ensisijaisesti hänen jälkeläisesä ja mikäli jälkeläinen on kuollut, toissijainen perijä. Isän määrittelemä toissijainen testamentin saaja voi olla uusi vaimo (eikä rintaperijän vanhempi = miehen exä). 

Puolisoiden välisillä testamenteilla halutaan usein turvata lesken asema ja tällöin kyseeseen tulevat hallinta- tai omistusoikeustestamentti. Hallintaoikeustestamentti antaa leskelle oikeuden käyttää omaisuutta ja saada omaisuudesta mahdollinen tuotto, mutta leski ei voi myydä omaisuutta. Omistusoikeustestamentti mahdollistaa omaisuuden saajan myymään omaisuuden sekä päättämään riittääkö hänelle pelkkä hallintaoikeus kuolleen puolison omaisuuteen vai haluaako hän täyden omistusoikeuden omaisuuteen. Verotuksellisesti keskeinen ero hallinta- ja omistusoikeustestamenteilla on, että hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa saamastaan hallintaoikeudesta, kun taas omistusoikeuden saaja maksaa. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71736/Uusperheen+perintosuunnittelu.pdf;jsessionid=6E7A41EC32FC49875EAF737EECFE57EE?sequence=1

5. Leskeytyneellä aviopuolisolla oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin (mutta ei avopuolisolla ilman testamenttia)

Aviopuolisoa suojaa säännös siitä, että leski saa pitää jakamattomana hallussaan puolisoiden viimeisen yhteisen kodin ja siellä olevan irtaimiston, jos leski ei itse omista vastaavaa asuntoa.

Lesken asumisoikeus viimeiseen yhteiseen asuntoon on vahvempi kuin rintaperillisten lakiosaoikeus.

Perintökaaren mukainen lesken vahva asumissuoja, joka ylittää myös lakiosaperillisen oikeuden lakiosaansa, koskee vain aviopuolisoita.

Jos avopuolisot haluavat järjestellä toisilleen vanhuuden turvaa, se on tehtävä testamentilla. Avopuoliso voi esimerkiksi testamentata käyttöoikeuden yhteiseen asuntoon tai kesämökkiin. Pelkästä käyttöoikeudesta ei joudu maksamaan perintöveroa.

http://www.idealista.fi/nain-perinto-jaetaan-uusperheessa/

6. Perintöverot lankeavat rintaperillisten maksettavaksi välittömästi

Tiesitkö, että leskelle jää tietyin edellytyksin elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, mutta rintaperillinen joutuu maksamaan perintöverot heti kuoleman jälkeen?
Esimerkki: Matti omistaa 300 000 euron arvoisen talon, Matilla ei ole muuta omaisuutta. Aviovaimo Maija omistaa 100 000 euron arvoisen mökin. Matin poika Kalle on 5-vuotias. Maija asuu Matin ja tyttärensä Liisan kanssa Matin talossa.
Matti kuolee. Kalle perii isältään laskennallisesti 200 000 euroa ja Kallelle määräytyy perintöverot tästä summasta heti Matin kuoleman jälkeen. Perintöveron määrä on 16.500 euroa. Koska omaisuus on kuitenkin asunnon muodossa, sitä ei voida realisoida, koska Maija käyttää lesken hallintaoikeutta ja jää Liisan kanssa asumaan taloon. Maijan hallintaoikeus kestää Maijan eliniän. Mikäli Maija avioituisi uudelleen, niin hän ei menettäisi lesken hallintaoikeutta.
Kalle saisi isänsä perinnön käytännössä haltuunsa vasta Maijan kuoltua. Lesken hallintaoikeutta yhteiseen asuntoon ei voi poissulkea edes testamentilla. Matin kannattaisi ottaa henkivakuutus, jonka edunsaajaksi hän määräisi Kallen.

(http://supli.fi/artikkelit/uusperheen-perinnonjako/)

7. Harkitse henkivakuutusta

Henkivakuutusta voidaan käyttää samoihin tarkoituksiin kuin testamenttia. Vakuutuksenottaja voi määrätä kenelle henkivakuutuskorvaus maksetaan. Henkivakuutuksen avulla vakuutuskorvauksena saatava rahamäärä voidaan siirtää osituksessa ja perinnönjaossa jaettavien varojen ohi haluamalleen henkilölle eli edunsaajalle. Vakuutuksenottaja voi määrätä vakuutussummasta perintökaaren ja avioliittolain jakosäännöksistä poikkeavalla tavalla. 
Henkivakuutus on myös verotuksellisesti edullinen vaihtoehto. Henkivakuutuskorvaus on lähiomaisille verotonta 35 000 euroon asti, tämän yli menevän osan osalta maksetaan perintöveroa. Leskelle verotonta on puolet henkivakuutuskorvauksesta, mutta kuitenkin vähintään 35 000 euroa. Perintö- ja lahjaverolain (PerVL 14) mukaan perintöveroa maksetaan vasta 20 000 euron ylimenevältä osalta. Lähiomainen voi siis saada yhteensä 55 000 euroa perintöverovapaasti silloin, kun hyödynnetään henkivakuutusta perintö- suunnittelussa.

Henkivakuutuksen vakuutuskorvaus ei kuulu vakuutuksenottajan kuolinpesän omaisuuteen, jos vakuutuksessa on voimassaoleva edunsaajamääräys. Henkivakuutusta voidaankin pitää yhtenä tehokkaimpana perintösuunnittelun välineenä, koska henkivakuutus ohittaa testamentin. 
 http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71736/Uusperheen+perintosuunnittelu.pdf;jsessionid=6E7A41EC32FC49875EAF737EECFE57EE?sequence=1

8. Kierrä perintöhässäkkä lahjoittamalla lapsenlapselle 

Lapsenlapselle annettua lahjaa ei lueta ennakkoperinnöksi, jos lapsenlapsen vanhempi, eli lahjoittajan rintaperillinen, on elossa. Ennakkoperintöolettama koskee lahjanantamishetkellä perillisasemassa olevia henkilöitä.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71736/Uusperheen+perintosuunnittelu.pdf;jsessionid=6E7A41EC32FC49875EAF737EECFE57EE?sequence=

Lisää perintöasioista: http://www.naimisiin.info/haaopas/uusperhe.html

Manatumin sivulta löytyy myös vinkkejä:

https://www.mandatumlife.fi/life-journal/artikkeli/-/article/elatko-uusperheessa-lue-vinkit-uusperheen-perintosuunnitteluun?cid=v_533a12df3e40d4b04c05cf83cdbe536&cidtype=cpc