keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Äiti vippaa mulle viiskymppii

Pauliina täyttää tänä kesänä 20vee. Vuosi sitten hän muutti omaan yksiöön, Helsinkiin. Yksiössä taitaa viikonloppuisin majailla myös Söde 4, joka asuu viikot toisessa kaupungissa opiskelujensa vuoksi. Pauliina on töissä kantakaupungissa ja tekee lähinnä yötöitä.

Päivisin hän väittää käyvänsä avoimen yliopiston kursseja, mutta vahva epäilykseni on, että hän nukkuu pommiin useimmilta luennoilta. En ole kuullut yhdestäkään tentistä tai suoritetusta opintoviikosta. Taisi mennä kustantamamme kurssimaksut kankkulan kaivoon.

Ymmärrän toki, että kombinaatio yötyö ja iltaluennot on huono. Pauliinan unirytmi on aivan mahdoton. Toivoisin tälle kierteelle pikaista loppua, mutta Pauliinalla ei ole kiire elämänmuutoksiin. 

Palkallaan Pauliina saa maksettua vuokran, sähköt, vakuutuksen, puhelimen ja HSL-kortin. Ruokaan jää rahaa, jos vaateostosten ja matkustelun jälkeen jää jotain käteen. 

Pauliina soittaa kotiin yleensä keskikuun kohdalla, kun rahat on loppu. Me lainaamme rahaa ilman takaisinmaksusuunitelmaa. 

Pauliinan aiemmin antelias biologinen isä on kiristänyt kukkaron nyörinsä naimisiin mentyään. Mieheni Hantula ei onneksi pane vastaan Pauliinan apurahoille, mutta toisaalta emme voi jatkuvasti Pauliinaa avustaa, sillä se olisi epäreilua muita lapsiamme kohtaan.

Joskus poden huonoa omaa tuntoa; Pauliina saisi varmasti paljon enemmän rakkautta ja huomiota sekä avustusta, jos hän olisi pelkkä ydinperhelapsi, minun ja isänsä.

Jo erolapsena hän jäi minun mustasukkaisuushyökkäysten pelinappulaksi, eikä välttämättä kokenut saamaansa huomiota hyvänä. (Tässä lisää niiltä ajoilta: http://uusperheaapinen.blogspot.fi/search/label/ex%C3%A4n%20nyx%C3%A4?m=0 )

YH- äitinä en myöskään hukuttanut häntä materiaan, päinvastoin. (Tässä siitäkin: http://uusperheaapinen.blogspot.fi/search/label/Perhekulttuurien%20erot?m=0 )

Uusperheessä Pauliinan toiveet tulevat hankintalistallamme viimeisenä.

Vaikeiden ero- ja YH-vuosien ansioista Pauliina ei yleisesti ottaen paljon pyydäkään, mutta raha-avustus palkkaa tienaavalle tuntuu välillä väärälle... 
Ei muuten, mutta puolisoni lasten Tiivitaavin vuoksi. Jäävätkö he paitsi, kun Pauliina saa.

Toisaalta, kun Tiivi tarvitsee uudet UGG-saappaat ja Taavi lätkäkamppeita, niin Hantula sijoittaa hankintoihin mukisematta. Silloin minäkin vippaan Pauliinalle vähän extraa. Mutta pitääkö sitä aina olla niin hemmetin tasapuolinen? Tähän pilkunviilailuun pakahtuu. 

Olemme tästä(kin) asiasta joutuneet käymään kiivaita keskusteluja. Niiden lopputuloksena kylmästi päätimme, että kotoa lentäneiden pitää pärjätä omillaan. Saman katon alla asuvat huomioidaan ensin, mukaan lukien vuoroviikkoina ne, jotka siellä ovat. 
Muistutan vielä, että muualla kirjoilla olevista lapsista maksetaan kuitenkin sääntöjen mukaiset elatusmaksut ja he tulevat elätetyksi ja avustetuksi myös toisessa kodissaan. 
Lasten tullessa aikuisikään elatusvelvollisuus päättyy niin lähi- kuin etävanhemmilta.

Kuulostaako karkealle? Ehkä, mutta uusperheissä näistä asioista on sovittava tarkkaan, muuten on ilmiriidan ainekset jälleen kasassa ;)

Olen aiemminkin avautunut resurssien jaosta vähän toisesta näkökulmasta:  Pappa betalar - äitipuli samoo Dream On! http://uusperheaapinen.blogspot.fi/search/label/Resurssien%20jako?m=0

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti