Mitä olisin tehnyt toisin

Mitä olisin tehnyt toisin

Uusperheilyä on nyt tullut koettua muutama vuosi. Olen aiemmin kirjoitellut perheemme vaiheista http://uusperheaapinen.blogspot.fi/2017/01/uusperheen-vaiheet.html?m=0 sekä "oppaan" muodossa http://uusperheaapinen.blogspot.fi/2015/03/me-olemme-perhejossa-lapset-ovat_4.html?m=0. 

Olen myös kirjoittanut uusperheen pulmista

http://uusperheaapinen.blogspot.fi/2015/03/uusperheen-catch-22.html?m=0 sekä löytämästämme tasapainosta http://uusperheaapinen.blogspot.fi/2017/01/uusperhe-loytaa-tasapainon.html?m=0. 

En voi 100%-sesti väittää, että me edelleenkään eläisimme harmoniassa. Tasapaino järkkyy säännöllisesti. Ja konfliktit kirpaisevat yhtä lailla. 

Väitän kuitenkin, että olemme perheenä oppinut käsittelemään niitä paremmin. Vaikka edelleenkin haen roolia ja rajojani, olen jossain määrin oppinut sietämään uusperheeseen liittyvää epävarmuutta, epämukavuutta, jotka johtuvat jatkuvista muutoksista. 

Toisaalta olen oppinut nauttimaan perheemme monimuotoisuudesta ja olemaan  siitä ylpeä. Laaja sisarusskaara ja sisarten välinen erilaisuus, ja perhekulttuurien sulatusuunina toimininen ovat meille rikkaus. Elämä ei käy pitkästyttäväksi, kun on yleensä joku tilanne päällä. Toisaalta nautin extrapaljon hetkistä, kun meidänkin perheessä on rauha maassa. Suurinta iloa minulle tuottaa, kun näen lapsemme toimivan yhdessä, esimerkiksi kun Pauliina ja Tiivi tekevät tyttöjen juttuja tai kun Taavi leikittää Piipiä. Erityisiä hetkiä ovat myös ne, kun lapset ilmaisevat tarvitsevansa minua. Silloin tiedän heidän luottavan minuun.

Tie tänne ei ole ollut mutkaton, eikä se tule olemaan mutkaton jatkossakaan. Tässä vaiheessa on jo helppo olla jälkiviisas. Niinpä listaan asioita, jotka tekisin toisin, jos olisin näine viisauksineni uusperhetaipaleen alussa:

1) Harkittu yhteenmuutto. 

Vaikka alku on vaaleanpunainen ja kahden kodin uusperhe tuppaa oleman käytännössä järjetön, kehotan uuspareja maltillisiin ratkaisuihin. Vastarakastanut seurusteleva lapseton pari saattaa helposti muuttaa yhteen kokeilumielessä. Vasta sitten, kun arki nähdään sujuvaksi, voidaan harkita häitä. Uusperheessä tämä toimii päinvastoin. Lapsia ei voi altistaa kokeilulle. Yhteenmuuttaessa täytyy olla ihan satavarma, että tämä liitto on ja pysyy. 

2) Oma koti 

Älä muuta exän paikalle, hanki uusperheelle oma koti. Exän paikalle muutossa on se varjopuoli, että jos puolisollasi on lapsia, he saattavat kokea, että sinä olet muuttanut heidän kotiinsa. Olet ikään kuin vieras, ilman päätösvaltaa. Tällaisessa tilanteessa lapset helposti ottavat ylivallan ja asettuvat yläpuolellesi. Heidän on helpompi hyväksyä sinut ja sääntösi, kun muuttavat sinun kotiisi tai yhteiseen uuteen kotiin. Vanhassa kodissa pätevät vanhat säännöt.

Lisäksi exän tavarat haisee :) tästä lisää: http://uusperheaapinen.blogspot.fi/2015/03/hus-helvettiin-huonekalut.html?m=0

3) Heti Bitch

Näytä puolison lapsille ja suvulle taivaan merkit, heti. Ole bitch. Uskalla ottaa oma tilasi heti silläkin uhalla, ettei sinusta tykätä. Tilan ottaminen on vaikeampaa jälkikäteen. Jos olet heti bitch, sinua kunnioitetaan alusta lähtien ja sittenhän mielikuva sinusta ei voi kuin parantua. He oppivat kyllä tykkäämään sinusta. 

Jos taas olet alkuun enkeli, sitten tuotat heille pettymyksen, saattaa tällä olla pitkäaikaisempi seuraus.

Älä luovu omista harrastuksista, hemmotteluhetkistä tai pikkupaheista, näytä että tarvitset niitä. Silloin muutkin alkavat pitää niitä tärkeinä ja lopulta itsestäänselvyyksinä. Älä sorru miellyttämään, jäät sille tielle. Minä sorruin. 

4) Ota puolison lapsi kainaloon

Vedä lapset päivästä 1 halauksiin. Jos pidät heidät alussa vieraina, he jäävät vieraiksi. Totuta heidät heti tyyliisi ja tapoihisi. Jos olet halailijatyyppi, älä sitten arastele.

Me emme edelleenkään halaile :(

5) Exä loitolla

Pidä puolison exä (ja omasi myös) loitolla. Ole kohtelias, mutta etäinen. Älä anna tilaa ystävyydelle tai vihollisuudelle. Älä reagoi exän yrityksiin tehdä tuttavuutta tai mollata. Käytännöllisiä repliikkejä ovat kylmän rauhallisesti esitetyt: 

"En aio keskustella tästä asiasta kanssasi"

"En ryhdy tähän"

"Ota yhteys mieheni kautta"

"Voit olla tuota mieltä, mutta en ole samaa mieltä kanssasi"

"Soita, kun olet toisessa mielentilassa"

"Nyt ei ole hyvä aika puhua, soitan päiväsaikaan"

"En pysty vastaamaan pyyntöösi suorilta käsin. Palaan asiaan"

Jätä vastaamatta puheluun tai viestiin, jos sisältö tai ajankohta ei sovi sinulle. 

Minä annoin puolisoni exälle Tuijalle liian paljon tilaa ensialkuun. Annoin pahoittaa mieltäni, sain ryöpyn "too much information" -tyyppistä tietoa ja jotenkin paljastin heikkouteni. Olisi pitänyt pitää pellit kiinni.

6) Rehellinen tunteista

Myönnä niin hyvä kuin ikävät tunteesi. Sanoita ne ja keskustele puolison kanssa. Muistuta, että et voi tunteillesi mitään, tunteet vain ovat. Yhdessä voitte kuitenkin työstää niitä, etteivät ne johda tuhoisiin käytösmalleihin.

Minä olen ollut oikea mestari mieheni syyttelyssä. Onpa huonosti kasvatetut lapset. Etpä sitten taaskaan muistanut minua äitienpäivänä lastesi kanssa. Eipä kukaan koskaan soittele minulle tai kysele Piipin kuulumisia jne jne.

7) Kerro tarpeesi

Tarpeista voi kertoa hellästi ja rauhallisesti. Pahinta on, jos puolisoa tai tämän lapsia syytetään niiden laiminlyönnistä, jos he eivät ole ollut niistä tietoisiakaan. Been there done that. Ovat sitten yhtä kysymysmerkkiä. 

Usko tai älä, mutta minusta oli niin vaikea kertoa, että haluaisin olla tärkeä, läheinen, luotettu. Minäkin tarvitsen tunnustuksia, huomiota ja rakkautta. 

8) Säännöt selviksi

Sääntökeskustelu kannattaa käydä jo heti alussa, ennen kuin konfliktit alkavat. Sopikaa myös säännöt konfliktien hallintaan. "Mitä jos meille tulisi riita, miten sitten toimisimme?"

Voe voe, kun tämän olisin tehnyt!!!!!

Toinen voe voe on se, että säännöt olisi pitänyt tehdä selviksi myös suvulle. Meillä näin, eikä meidän tarvitse selitellä ja minä en kuuntele sinun ihmettelyjäsi.

9) Heti terapiaan

Ennakoivasta terapiasta tai vertaistukiryhmiin osallistumisesta ei voi olla haittaa uusperheen varhaisvaiheessakaan. Mitä enemmän keskustelua, sitä paremmat edellytykset selvityä.

Me menimme vasta, kun oli pakko. Monta pahaa juttua oli jo ehtinyt tapahtua. Turhaan.

Tässäpä lisää aiheesta: http://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000005147600.html

10) Uusperhe on ydinperhe, jossa parisuhde tärkein

Uusperhe ei ole mikään akvaario, johon on exillä ja suvulla katseluoikeus. Uusperhe ei ole uusioperhe eli jonkun toisen kierrätyskamaa. Uusperhe on uusi ydin, joka toimii ihan samalla tavalla kuin ydinperhe. Siinä on vanhempien rakkausliitto, joka luo perheelle perustan. Liitto menee kaiken edelle. 

Ydinperheeseen kuuluvat uusparin kanssa saman katon alla asuvat lapset. Osalla voi olla toinenkin koti, mutta sen säännöt ja tottumukset eivät kuulu tämän katon alle. 

Uuspari tekee päätöksensä yhdessä ja ensin, sitten niistä voidaan tarvittaessa keskustella muiden kanssa, kuten exien. Ei lupailla kellekään mitään, ennen kuin uuspari on samaa mieltä. 

Edelleen painotan, että uusparilla ja -perheellä on oikeus ja vastuu pitää perheensä suljettuna ulkopuolisilta. On paljon neuvojia ja arvostelijoita, mutta niille pitää asettaa rajat.

Uusperhe on perhe siinä missä muutkin. Oleta ja vaadi sen kaltaista kohtelua.

Tämä kaikki vaatii uusperheen vanhemmalta hyvää itsetuntoa ja rutkasti itseluottamusta. Siksi on tärkeää, että vanhempi huolehtii itsestään ja mielenterveydestään haasteiden keskellä. En alussa hoksannut, että uusperheen äitinä on jatkuvasti tehtävä töitä itsensä kanssa. Uusperhe kasvattaa ja opettaa, paljon sinusta itsestäsikin. Halusitpa sitä tai et, mutta sinä valitset suunnan, miksi kehityt. Minä olen kehittynyt vahvemmaksi. Tosin kuten sanottu, pitkä on tieni edessä vielä....